Hää- ja leikkilauluja

Häämenot ovat olleet melko samankaltaisia Pohjanmaalla, Turunmaalla ja Uudellamaalla sekä suomenkielisillä että ruotsinkielisillä yhteisöillä mutta rituaalinen lauluperinne on kehittynyt suomenruotsalaisilla omalakiseksi perinteeksi.  Vuotuisjuhlissa ja perhejuhlissa lauletaan edelleen paljon.   Häissä esitetyt vanhat  juomalaulut olivat usein vakavia ja kaihoisia.  Räväkämmät ja suomenkielisen väestön tuntemat juomalaulut eivät ole mukana tässä kokonaisuudessa; ne ovat niin nuorta perinnettä ja usein tuontitavaraa. 

Muusikoiden yhteisesitys. Soolot  Maria Kalaniemi, Marianne Maans, Juulia Salonen, Mikael Fröjdö sekä  kuoro-osuuksissa lapset Agathon Blomberg, 5 v, Robin, 6v  ja Ronja, 8 v Helenius, Alexandra Lahtivirta, 8v., Jenina Nyström,9 v Saana Pihlatie, 12v .  Laululeikkien harjoittaja: Heidi Palmu, Nylands Folkmusikförening.

SLS arkistokatkelma: Ivar Juslin: Brudmarsch . Emsalö. Äänittänyt Lena von Bonsdorff 1971

Improvisatorinen leikkihääkohtaus.

Marianne:  - Vi har bröllop i dag! Pidetäänpäs häät! Ottaa pöydästä pitsiliinan, asettaa ”morsiamen” päähän: -  Till bruden! – tässä morsiamelle... ja  taittaa maljakosta kukan: - Till brudgummen!  ” ja tässä sulhaselle”. Mikael esittää aluksi laulun, joka ehti jo kadota Suomesta mutta säilyi siirtolaisten parissa Yhdysvalloissa. Minnesotasta Pohjanmaalle muuttanut mies lauloi sen  1930-luvulla Otto Anderssonille, ja nyt sitä lauletaan paljon häissä.

1. Skålvisa , trad. Kronoby 

Mikael Fröjdö

Jag bjuder eder alla en skål till att dricka/en avskedesskål för varendaste redeliga flicka

Så sjungom nu kära, vårt bröllop till ära och hållen er glad.

Sulhasen häälaulu, trad. Kruunupyy 

Täss malja nostakaamme juodaksemme / eromaljan tytöistä parhaimmalle,

ystävät rakkaat laulakaamme tässä kunniaksi häidemme ja iloitkaatte siis.

Skoolausta

2. Skålvisa, trad.  Oravais

Marianne Maans

Där kommer en skål ifrån brudeparets hand /och den som vill dricka han stige

nu fram. Och därför så dricka vi och hålla oss så glad /och ängslan och sorgen

försvinna.

Morsiamen häälaulu, trad. Oravainen

Nyt morsian maljan nostaa, kaikki halukkaat tänne astukaa

Nyt  juokaamme ja iloitkaamme, pois  huolet ja  murheet karkoitamme.

Skoolausta. Mikael : - Nu sjunger jag om hur besvärligt det kan vara... Nyt laulan siitä miten hankalaa se voi olla...

3. Stor oro det är att gifta sig, trad. Österbotten, Petalax

Tämän vanhan häälaulun tallensi Petalaxista Ann-Mari Häggman vuonna 1968 Emil Nordlundilta

Mikael Fröjdö+ muut laulavat mukana

:,:Stor oro det är att gifta sig tussi lullan lej, tussi lullan lej:,:

:,: När man varit gifta ett år eller två, skriker små ungar I varje vrå:,:

:,:tussi lullan lej, tussi lullan lej:,:

On naimisiss' niin vaikeaa, trad. Pohjanmaa, Petalax

:,:On naimisiss'  niin vaikeaa, tussi lullan lei, tussi lullan lei,

:,: yks vuos tai kaks kun kulua saa, niin  nurkissa parkuu monta kakaraa:,:

:,:tussi lullan lej, tussi lullan lej:,:

Mikael: - Då hörde ni! Siinä kuulitte!

Laaja kuva pöytäseurueesta, kuuluu ääni: - Nu är det så svettigt så ska vi gå till bastu!

Maria Kalaniemi nappaa aiheen ja aloittaa laulun.

4. Grannens bastu, skämtvisa, Nyland

Maria Kalaniemi 

Grannens bastu den har vält omkull, och våran står och lutar

Bättre ha en krokig en än å va´ alldeles utan.

Naapurin sauna, pilalaulu Uudeltamaalta

Naapurin sauna keikahti ja huojuu koko kevään 

Paree vaikka kallellaan kuin ei mitään saunaa yhtään.

5. Laululeikkejä

Ääni: Räven raskar, Zaida Österlund 

Laululeikit olivat ruotsalaisille tärkeä vapaa-ajan viettomuoto.  Suomalaiset ja virolaiset ovat omaksuneet tavan ruotsalaisilta. Laululeikkejä on tallennettu satoja. Vuonna 1842  A.I. Arvidsson julkaisi laululeikkikirjan Svenska fornsånger 3 jonka tallenteista osa on Suomesta, ja Otto Andersson julkaisi niistä myös kirjan. 

Metsäsuomalaisiltakin on tallennettu paljon laululeikkejä. Suomenruotsalaisten leikkien sanoja julkaistiin myös arkkiveisuina. 1930-luvulla ne vielä levisivät jopa kaksikielisinä versioina. Vastaava perinnelaji suomalaisella puolella on rekilaulu, joka taas suomenruotsalaisilta puuttuu; heillä laululeikit olivat aluksi nuorten eroottista perinnettä. Nyt laululeikit ovat  enimmäkseen lasten ohjelmistoa, mutta kuuluvat myös merkkipäiviin ja vuotuisjuhliin ja myös sekä joulukuusen että juhannussalon ympärille. Laululeikit ovat usein varsin pitkiä ja tekstiä voi improvisoida osanottajajoukon jaksamisen mukaan kunnes  nauretaan niin paljon ettei enää jakseta jatkaa.

Videolla SLS:n arkistoäänikatkelma: Zaida Österlund: Räven raskar, Houtskar, ään. A-M Häggman 1970

Fru Söderström, trad. Österbotten

Fru Söderström, fru Söderström,fru Söderström, 

fru Söderström,och lilla mamsell Ros!

Kan jag inte ha den äran, få den äran, ha den äran ,kan jag inte få den äran, dansa med mamsell!

Ritsch, ratsch, filibom-bom-bom, så ställa vi opp
Ritsch, ratsch, filibom-bom-bom,så stänger  vi opp

Söderströmskä

trad. Pohjanmaa

Söderströmskä, Söderströmskä... ja Ruusu-mamselli, Onko mulla kunnia? Saanko mä sen kunnian, onko mulla kunnia mamsellia tanssittaa! Ritsch, ratsch, filibom-bom filibombombom,

Min man var en konstig man, trad. Ingå, Lejo

Juulia Salonen 

Min man var en konstig man, femton konster kunde han.
Han kunde niga och bocka, han kunde rosorna plocka,
han kunde böckerna läsa, han kunde spela på näsä!

Han kunde klappa maken sin och kunde raka hakan sin!

 

Oli mulla ukko taitava, trad.Inkoo, Lejo

Oli mulla ukko taitava, osas viisitoista konstia: Osas niiata ja pokata, osas ruusuja poimia,

osas lukea hän kirjoja ja nenällänsä soitella! Osas rouvaa taputella ja partakarvat ajella.

Räven raskar, trad. allmänt känt i Svenskfinland

Suosittu paitsi lasten myös opiskelijoiden juhlissa. Usein  lauletaan kahdella kielellä ainakin suomalaisten juhlissa.

Räven raskar över isen,räven raskar över isen.
Får vi lov, ja får vi lov
att sjunga flickornas /pojkarnas/visa?
Så här gör flickan/pojken/ var han går, och var han sitter och var han står.
Så får vi lov, ja får vi lov matt sjunga flickornas visa?

Kettu juoksee, trad. tallennettu monesta paikasta. 

Kettu juoksee järven jäällä, kettu juoksee järven päällä

antakaa, antakaa nyt laulaa tyttöjen/ poikien laulu

Näin aina tyttönen/poikanen  kävelee, näin istuu hän, ja seisoo hän

antakaa, antakaa nyt laulaa tyttöjen/poikien laulu!