Musiikin muisti 3 - tekijät

Saamelaisia ( Johannes Schefferuksen teoksesssa Lapponia, 1673)Musiikin muisti -sarjaa ovat olleet ideoimassa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin aineryhmä, Suomen keskeiset  kansanmusiikkijärjestöt, tutkijat  ja  eturivin kansanmuusikot jotka myös esiintyvät sarjassa.

Illume Oy on elokuvatuotantoyhtiö jolla on pitkä kokemus etnografisen elokuvan tuotannosta. Kahden edellisen tuotantokauden toteutukseen osallistunut teknis-taiteellinen työryhmä koostuu pitkän linjan elokuva-ammattilaisista, äänityksen osalta Sibelius-Akatemian ääniteknologian osaston ammattilaisista. Pääkäsikirjoittaja, professori emeritus Heikki Laitinen on laaja-alainen ja ennakkoluulottomasti kansanmusiikkia tarkasteleva asiantuntija.  

Ohjaaja, toinen käsikirjoittaja Mirja Metsola on dokumentaristina ja TV-toimittajana työskennellyt etnografisten aiheiden ja myös kansanmusiikin parissa useita vuosikymmeniä ja on vastannut jo kahden edellisen sarjan osan ohjauksesta.

Suomenruotsalainen, romani – ja saamelaismusiikki vaativat kohdennettua asiantuntemusta, jota työryhmässä edustavat kuhunkin musiikkiperinteeseen erikoistuneet tohtoritason tutkijat: saamelaismusiikin tuntija on Marko Jouste Oulun yliopiston Giellagas-instituutista,  suomenruotsalaiset laulut löysi Niklas Nyqvist, jonka työpaikka on Finlands Svenska Folkmusikinstitut vid Svenska litteratursällskapet i Finland ja romanien sarjan suunnitteli yhdessä muusikoiden kanssa  Risto Blomster, joka työskentelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistossa. Jokainen muusikko toi  sarjaan  mukanaan omaa traditiotaan ja persoonallista ilmaisuaan. 

Kuvauspaikkoina ovat olleet sekä ensimmäisen tuotantokauden soitinsarjassa vuonna 2009 että romanilaulujen sarjassa vuonna 2014 Sibelius-Akatemian Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen entisen navetan konserttitila jonka yhteydessä on äänitysstudio,  saamelaismusiikki kuvattiin vuonna 2014 Inarissa sijaitsevassa kulttuurikeskus Sajoksessa paikallisten ammattilaisten kanssa. Suomenkielinen laulusarja toteutettiin  vuonna 2011 Jorma Panulan säätiön Piiparilassa, joka on luonteeltaan kansallisromanttinen miljöö. Suomenruotsalaisen musiikin taltiointeihin vuonna 2014 antoi tunnelmalliset puitteet  Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiölle kuuluva  Ala-Kuninkalan huvila, jossa on säilytetty alkuperäinen huvilakalustus. 

Suomenruotsalaissarjan esiintyjiä Ala-Kuninkalan salissa. Nylands folkmusikföreningenin lapsiryhmän kanssa tehtiin leikkisä hääkohtaus. Muusikot vas.Juulia Salonen, Marianne Maans, Mikael Fröjdö ja Maria Kalaniemi.  (Kuva: Mirja Metsola)

Yhteistyökumppaneita ja rahoittajia:   Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta koko sarjassa aktiivinen toimija ja alkuunpanija on ollut kansanmusiikin aineryhmä, työryhmässä ollut mukana mm. Anna-Kaisa Liedes,  tukea ovat antaneet myös musiikkiteknologian aineryhmä ja Kallio-Kuninkalan kurssikeskus, Svenska litteratursällskapet i Finland ja sen piirissä toimivat Finlands Svenska Folkmusikinstitut ja SLS Arkiv,  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja sen Kansanrunousarkisto, tutkijat, kuva-ja ääniarkistot, Kansanmusiikin ja Kansantanssin edistämiskeskus (levittäjä), Svenska Kulturfonden, Konstsamfundet, Koneen säätiö, Fredrik Pacius Minnesfond ja Musiikin edistämissäätiö. Tukijoita ja tietolähteitä ovat olleet myös Saamelaisparlamentti, Kulttuurikeskus Sajos, Joonas Saari, Lapin elokuvakomissio, Inarin kunta, YLE Sápmi, Pirita Näkkäläjärvi, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Erkki Feodoroff,  Saamelaismusiikin keskus, Anu Magga,  Saamelaisalueen läänintaiteilija Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Anna Morottaja ja  Suvi Kivelä, toimittaja Raila Halmetoja, Romano mission henkilökunta, Tuula Åkerlund ja Mertsi Valerius, Brage-yhdistys, Nylands folkmusikförening ja Heidi Palmu, Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö sekä lukuisat yksityishenkilöt jotka ovat avustaneet tuotantoa sen eri vaiheissa.

Musiikin muisti-sarja liittyy saumattomasti aineettoman kulttuuriperinnön suojeluun.

YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen on ratifioinut tähän mennessä 152 valtiota, ja Suomi liittyi joukkoon vuonna 2014. Aineettomaksi kulttuuriperinnöksi katsotaan ilmiöt, jotka periytyvät edellisiltä sukupolvilta ja säilyvät elävinä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suullisen perinteen käytännöt ja rituaalit sekä niiden pohjalta syntyneet laulut ja  runot. Musiikin muisti- sarjan tavoitteena on edistää eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittamista, säilyttämistä ja kehittämistä.