Suomenruotsalainen lauluperinne

Vielä sata vuotta sitten osa Suomen kaupunkien ja kyläkeskusten liike-elämän, hallinnon ja papiston jäsenistä oli äidinkieleltään ruotsalaisia, mutta suurin osa ruotsinkielisestä väestöstä asui maaseudulla ja sai toimeentulonsamaataloudesta, karjanhoidosta ja rannikolla kalastuksesta,  ja tämän väestöryhmän keskuudessa on säilynyt vanha kansanmusiikkiperinne elävänä näihin päiviin saakka. 

PlanetsBalladiTyö- ja lastenlaulutPolskaHää- ja leikkilaulujaNuorempi kansanlaulu

Suomenruotsalainen lauluperinne on saanut vaikutteita sekä lännestä että idästä. Se on monilta osin vanhempaa perua kuin ruotsalainen lauluperinne, koska suomenruotsalaiset ovat eläneet suhteellisen eristyksissä eivätkä siten ole joutuneet kaikkien muotivirtojen viemiksi. Useat laulut omaksuttiin aluksi Ruotsista mutta täällä niistä kehittyi mielenkiintoisia toisintoja. Valtiollisen yhteyden katkettua vuonna 1809 monet laulut säilyivät täällä vanhassa asussaan ja varsinkin naisten laulutyyleissä säilyivät heleät yläsävelet ja korukuviot. Suomenruotsalainen merellisten rannikko- ja saaristoseutujen ihmisten säilyttämä rikas balladiperinne, reippaat merimieslaulut, Pohjanmaan polskalaulut ja haikeat häälaulut, pilkka- työ- ja leikkilaulut ovat tätä perinnettä.

Otto Andersson (1879-1969) oli legendaarinen musiikintutkija, perinteen kerääjä, muusikko. Läpi vuosikymmenien hän puolusti musiikin ja laulun merkitystä sekä yksittäisille ihmisille että koko yhteiskunnalle. Jo nuorena hän halusi tehdä Suomen ruotsalaisen kansanosan näkyväksi paitsi kielellisesti myös kulttuurisesti omaleimaisena kokonaisuutena. Hän korosti perinteen elvyttämistä ja uudelleentulkintaa. Useat videoilla kuultavat laulut perustuvat Otto Anderssonin ja häntä seuranneiden aktiivisten tutkijoiden, mm. Ragna Ahlbäckin, Bo Lönnqvistin ja  Ann-Mari Häggmanin keräelmiin. 

Suomenruotsalaiset nuoret laulajat ovat kiinnostuneita vanhasta lauluperinteestä. Heidän suhtautumisensa laulujen tulkintoihin on tutkija Ann-Mari Häggmanin mukaan paljon mielikuvituksellisempi ja leikkisämpi kuin se on ollut nuorten vanhempien sukupolvella. Tämä ilmiö on hyvä alku laulun uudelle renessanssille.

Laulajat:

Mikael Fröjdö toimii musiikinopettajana Pietarsaaressa ja on tunnettu myös viulistina . Laulajana hän hallitsee, laajalti suomenruotsalaista lauluperinnemusiikkia mutta myös Bellmanin viisut.

Maria Kalaniemi  on valmistunut Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta . Hänet palkittiin keväällä 2012 Svenska Kulturfondenin taidepalkinnolla ansiokkaasta työstä harmonikkataiteilijana ja laulajana, säveltäjänä ja opettajana. Hän on tehnyt sen suomenruotsalaista kansanmusiikkiperinnettä vaalien ja kunnioittaen. Vahva side suomenruotsalaisuuteen äidin puolelta, mutta toisaalta savolaiset sukujuuret isän puolelta yhdistyvät Kalaniemen taiteilijapersoonassa. Hänen esittämässään ja säveltämässään musiikissa soi suomenruotsalainen musiikkiperinne, suomalainen kansanmusiikkiperinne mutta myös arkaainen äänimaisema. 

Marianne Maans opiskeli Sibelius-Akatemiassa, asuu Espoossa, mutta musiikilliset juuret hänellä on Ähtävällä, Pohjanmaalla. Hän on monipuolinen kansanmusiikin opettaja, muusikko ja nauttii poikkitaiteellisista projekteista, johtaa kuoroja ja  säveltää.  Marianne on julkaissut äänitteitä ryhmien Jouhiorkesteri, Ramunder, Pirnales ja Esselåtar kanssa.

Desirée Saarela-Portin on laulaja ja musiikinopettaja joka on keskittynyt lähinnä suomenruotsalaiseen kansanmusiikkiin ja kansanlauluun. Desirée on opiskellut Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla, missä hän suoritti maisterin tutkinnon syksyllä 2013.

Juulia Salonen  on kaksikielinen kansanlaulaja ja pedagogi. Hän on mukana monissa kokoonpanoissa ja on aina valmis tarttumaan uusiin haasteisiin. Juulia opettaa kansanlaulua ja äänenkäyttöä sekä ohjaa mielellään erilaisia lasten ryhmiä. Juulia on toiminut opettajana mm. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolla, Porvoon musiikkiopistossa sekä Sibbo Musikskolassa. Juulia on valmistunut Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta musiikin kandidaatiksi ja viimeistelee siellä maisteriopintojaan. Produktiossa mukana olevat lapset ovat Salosen kansanmusiikkikurssien oppilaita.