Pohjoissaamelainen joiku eli luohti - Vuotson tyyli

Vuotso sijaitsee Pohjoisen Sodankylän alueella, ja sen lauluperinne on syntynyt Enontekiöltä muuttaneiden pohjoissaamelaisten joikujen pohjalta ja kehittynyt omaan suuntaansa. 

1800-1900-luvun vaihteen porosaamelaisten suurten muuttojen seurauksena Enontekiön-Kautokeinon joikuperinne levisi myös Sodankylän alueelle. Sävelmät ovat varsin laulullisia ja kertosäkeet pitkiä. Jaksojen melodiasäkeet poikkeavat hieman toisistaan ja äänenkäytöllisesti ne ovat puheen kanssa samassa rekisterissä.  Joissakin  joiuissa on myös suomenkielisiä sanoja.

Petra kertoo, että Vuotson joikutyyli on melodista, siinä ei ole niin paljon hyppyjä kuin länsisaamelaisessa joiussa yleensä on, ääni tuoteaan kurkunpäällä ja päästetään ilmavirtaa ulos säästeliäästi. Joikaaja itse luo tyylinsä. Ja se, kenet joikaat, luo myös sitä tyyliä. 

Petra oppi alle kouluikäisenä joikaamaan, kun hänen ukkinsa - aaddžah - oli perheessä lapsenlikkana. Hänellä oli tapana joikua Purnumukan joikuja ja tosi vanhoja henkilöjoikuja.

1980-luvulla Mari Boinen esimerkin innoittamana Petra alkoi itsekin harjoitella ja esittää joikuja. Mutta silloin niitä ei juuri enää kuullut muualla kuin poroerotusaidoilla. Niukkasanaiset joiut on kääntänyt Petra itse.

SKS:n arkiston joikunäyte :

Brita Hetta: Biret Hanna, äänittänyt A.O.Väisänen 1936

Kuva: SA-kuva

1  Karen Magga, trad. henkilöjoiku

 Petra Magga-Vars

Henkilöjoiku  maalaa muotokuvan ihmisestä ja kuuluu tälle. Opittu Karenin tyttäreltä: Elle Maria Sieppi, os. Magga joikasi Petralle 2000-luvun alussa. 

Eatni skivdnjohasaid
/Äidin merkkisiä poroja (skivdnji= tietynlainen teko=leikko korvamerkissä)

        LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE
Dalle go mun gorrojin daid stuorra beaskkaid
        Silloin kun ompelin näitä isoja peskejä


        LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE
Guoibmi dat han bonjai munnje ođđa suonaid

Kumppani hän se punoi minulle uusia suonia 

        LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE 

        LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE

Dalle go mun divodin daid seamma beaskkaid

Silloin kun minä korjasin niitä samoja peskejä

        LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE

        LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE
        LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE

        LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE 

        LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE

Joiku on ollut merkittävä viestitysväline, ja kun Antti Peltovuoma, iso poroisäntä, joikui suomalaisille rengeilleen, oli tarkoitus että nämä tietävät mistä on kyse ja mitä seuraavaksi tehdään.

Kurujärven kylä, josta joiku on lähtöisin, on jäänyt Lokan tekoaltaan alle.

2. Kuru-papan joiku

 trad. Kaksikielinen joikusävelmä, opittu Antti Peltovuomalta        

 Petra Magga-Vars

Poroerotusjoiku suomalaisrengeille 

Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo 

Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo


Alkakaa te pojat jo vielä
suopungit jo suoriksi vielä

Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo

Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo

Saamenkielinen säe:                                                          Maailman tavarassa leveyttä
Máilmmi dávviris lei govdodaga sihke                          sekä pituutta 

guhkkodaga                                                                                                                                

Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo

Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo

Poroerotusaidoilla on ollut tapana joikua . Seuraava henkilöjoiku on samalla myös paikkajoiku, kyseessä oli Vuohtsu, Lappi Palokas, Lapin palkinen. Viisikymmentä vuotta Magga-Ahkun porot pyörivät Vuomaselän poroaidalla. Eikä hän ollut mikä tahansa ahku - muori vaan itäpuolen napa, eli hyvin keskeinen karaktääri sillä seudulla.

Petra: Joiulla on tapana jatkua vaikka maapallon ympäri tai loppua yhtäkkiä…     

          
 3. Inger Magga Vuomaselän poroaidalla, trad. alkuperäinen joikaaja tuntematon

 Petra Magga-Vars

Áhku eallu joradii juo vihttalot    /      Isoäitin, muorin tokka pyöriskeli viisikymmentä  vuotta 

 jagi Vuomečielggi áittis,    loiloloilo                Vuomaselän aidassa.

Hei  Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo 

Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo 

Hei Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo

Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo

Áhku eallu joradii juo vihttalot      

jagi Vuomečielggi áittis. Loile loila

  Nuortabeale náhpi /                                                 Hän oli  Itäpuolen napa

   oi loo loile loila

Hei Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo

Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo 

Áhku eallu joradii juo vihttalot      

jagi Vuomečielggi áittis, loiloo loile 

Hoo Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo

Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo

Hei Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo

Hei loo Lo