Sampo

Esiintyjä Taito Hoffren 

Tunnetuimpiin runolauluihin kuuluu Arhippa Perttusen Sampo, jonka Elias Lönnrot merkitsi muistiin Vienan Karjalan Latvajärvellä huhtikuussa 1834 ja joka vaikutti suuresti vuotta myöhemmin ilmestyneen Kalevalan rakenteeseen ja sisältöön. Sampo on aineellisen hyvinvoinnin lähde, joka kuitenkin taistelun melskeissä murentuu meren syvyyteen. Seuraavassa laulun alkuosa, jossa Sampo syntyy sepän pajassa mahdollisimman mahdottomista aineksista.

 

Pohjolahan mentyöön

pohjon akka harvahammas

           

pani sammon laaintaan

kirjokannen kirjantaan

yhen joukosen sulasta

yhen otrasen jyvästä

yhen villan kylkyöstä

maiosta mahovan lehmän

yhden värttinän murusta

           

sillon seppo ilmorinen

päivät sampuo rakenti

kirjokantta kilkutteli

yöt neittä lepyttelööpi

           

saapi sammon valmihiksi

kirjokannen kirjatuksi

ei neittä lepytetyksi

           

siit on jauho uusi sampo

kirjokansi kiikutteli

jauho purnon puhtehessa

jauho purnon syötäviä

jauho purnon myötäviä

kolmannen pieltäviä

           

niin ihastu pohjon akka

anto oman tyttärehe

sepolle ilmoriselle

ikusekse puolisokse

kainaloisekse kanakse

           

           

sijansa levittäjäkse