Toimintakertomus 2011

 

Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskus

Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki

Puh. (09) 8731320

info@kansanmusiikki.fi

www.kansanmusiikki.fi, www.kansantanssi.fi

Toimintakertomus vuodelta 2011

1. Yleistä

Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskus syntyi vuonna 1976 Kansanmusiikin keskusliitto nimisenä jatkamaan pari vuotta aikaisemmin perustetun Kansanmusiikin neuvottelukunnan toimintaa. Nimi muutettiin Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskukseksi vuonna 2006. Toiminnan uudistuminen vaatii myös lisää rahoituspohjaa työn toteuttamiselle.

 

Edistämiskeskuksen toiminnan tarkoituksena on kansanmusiikki-, kansantanssi- ja soitinrakennustoiminnan edistäminen, käsittäen sekä harrastus- että ammattilaistoiminnan. Määritelmä sisältää valtakulttuurin lisäksi niin perinteisten vähemmistöjen kuin uussuomalaistenkin musiikkiperinteet. Liiton toimialueena on koko Suomi.

 

Sääntöjen mukaan tarkoituksen toteuttamiseksi edistämiskeskus

1) edustaa kohdassa kansanmusiikki-, kansantanssi- ja soitinrakennustoiminnan yhteisiä etuja suhteessa valtiovaltaan, muihin valtakunnallisiin keskusjärjestöihin ja julkisiin tiedotusvälineisiin sekä alan kansainvälisessä yhteistyössä;

2) edistää alan esittämis-, tallennus-, tutkimus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa sekä

3) toteuttaa sellaisia kohdassa 2. mainittuihin toimialoihin liittyviä projekteja, jotka edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä eri yhteisöjen kesken.

 

Vuonna 2011 toteutettiin kahta teemaa. Vuosien 2010-2011 teema oli Kalevalan hyvät, pahat ja rumat ja vuosien 2011-2012 teema oli Höyrypäät ja mopopojat.

 

2. Jäsenistö

Edistämiskeskuksella on 19 varsinaista jäsenyhteisöä.

            Finlands Svenska Folkdansring

            Finlands Svenska Folkmusikinstitut

            Finlands Svenska Spelmansförbund

            Föreningen Brage i Helsingfors

            Kalevan Nuorten Liitto

            Kansanmusiikki-instituutti

            Kansanmusiikkisäätiö

            Kansantanssinuorten Liitto

            Kanteleliitto

            Maailman musiikin keskus - Global Music Centre

            Pelimannikilta

            Perinnearkku

            Rahvaanmusiikin kerho

            Suomalaisen Kansantanssin Ystävät

            Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

            Suomen etnomusikologinen seura

            Suomen Kansanmusiikkiliitto

            Suomen Nuorisoseurojen Liitto

            Työväen Sivistysliitto

Vuonna 2011 uusina jäseninä liittyivät Perinnearkku sekä Rahvaanmusiikin kerho.

 

3. Hallinto ja toimihenkilöt

Edistämiskeskuksen vuosikokous pidettiin 19.4.2011 Maailman musiikin keskuksessa Helsingissä.

Vuosikokousseminaarin aiheina olivat Folkforum 2012 sekä vuosien 2012-2013 teema. Vuosikokoukseen osallistui edustajat kahdeksasta Edistämiskeskuksen jäsenyhteisöstä.

 

Vuosikokouksessa valittiin seuraava hallitus vuodelle 2011:

Puheenjohtaja Hilkka Toivonen-Alastalo.

Antti Koiranen, Suomen Kansanmusiikkiliitto

Heidi Palmu, Finlands svenska folkdansring

Kanteleliiton toiminnanjohtaja

Raila Halmetoja, Maailman musiikin keskus

Jyrki Heiskanen, Kansanmusiikkisäätiö ja Kansanmusiikki-instituutti

Anders Backman, Finlands svenska spelmansförbund, Finlands svenska folkmusikinstitut

Riitta Kangas, SKY ja KTNL

Risto Blomster, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

 

Edistämiskeskuksen säännöt uudistettiin vuonna 2011 vuosikokouksessa. Uusien sääntöjen mukainen syyskokous pidettiin 24.10.2011 Karjalatalolla Helsingissä. Läsnä oli edustajat kahdestatoista jäsenjärjestöstä. Syyskokouksen jälkeen oli keskustelutilaisuus Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskuksen ja Folklore Suomi Finlandin yhdistämisestä.

 

Varapuheenjohtajana toimi Heidi Palmu. Työvaliokuntaa ei nimetty vuonna 2011. Hallituksen sihteerinä toimi

toiminnanjohtaja Sirpa Lahti 1.1.-31.7.2011 ja Päivi Ylönen-Viiri 1.8.-31.12.2011.

Hallituksen kokouksia pidettiin vuoden 2011 aikana neljä: 10.3., 19.4., 14.9. ja 16.11. Hämeentien toimistossa Helsingissä. Näiden lisäksi pidettiin sähköpostikokous 20.10.2011.

 

Edistämiskeskuksen osa-aikaisena toiminnanjohtajana on toiminut Päivi Ylönen-Viiri 1.10.1997 lähtien. Hän oli vuorotteluvapaalla 1.1.-31.7.2011. Hänen sijaisenaan toimi Sirpa Lahti. Kansanmusiikki- ja kansantanssiportaalia ylläpiti osa-aikaisena työntekijänä vuonna 2011 Pauliina Pajala. Työntekijävoimat on hankittu ostopalveluna Suomen Kansanmusiikkiliitolta vuodesta 1997. Vuoden 2011 lopulla Suomen Kansanmusiikkiliitto päätti lopettaa Edistämiskeskuksen töiden tekemisen ostopalveluna, ja toiminnanjohtajan paikka laitettiin hakuun. Uusi toiminnanjohtaja tullaan palkkaamaan alkuvuodesta 2012.

 

Toimistotilat on yhteistoimistossa Suomen Kansanmusiikkiliiton ja Kanteleliiton kanssa. Osoite Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki.

 

4. Toimikuntien työskentely

Toimintavuoden 2011 aikana Edistämiskeskuksen alaisuudessa ovat olleet nimettyinä seuraavat toimikunnat:

* Vuosien 2010-2011 teeman Kalevalan hyvät, pahat ja rumat –työryhmään kuuluvat : Anna-Kaisa Liedes, Jukka Hytti, Pekka Huttu-Hiltunen, Risto Blomster, Tiina Mensonen, Sirpa Lahti sekä Päivi Ylönen-Viiri.

* Portaalitoimikuntaan kuuluivat Juhani Näreharju, Kari Kääriäinen, Päivi Ylönen-Viiri, Pauliina Pajala, Hannu Tolvanen, Jaana-Maria Jukkara ja Sirpa Lahti.

* Höyrypäät ja mopopojat –työryhmään kuuluvat  Lari Aaltonen, Marko Aho, Niklas Nyqvist, Petri Hoppu Risto Blomster, Heikki Laitinen ja Antti Koiranen.
* Kanteleteeman 2012-2013 työryhmään kuuluivat: Anne-Mari Kivimäki, Antti Savilampi, Reetta-Kaisa Iles, Juulia Salonen, Päivi Järvinen, Matleena Huovinen, Pekka-Huttu-Hiltunen, Pekka Lovikka, Riitta Huttunen, Risto Blomster, Sirkka Halonen ja Vilma Timonen. Sihteerinä Päivi Ylönen-Viiri.

* Kansantanssin kehityshankkeen suunnittelutyöryhmään kuuluivat: Matti Paloniemi, Jukka Heinämäki, Heidi Palmu, Hilkka Toivonen-Alastalo ja Päivi Ylönen-Viiri.

 

5. Koulutus - ja seminaaritoiminta

Edistämiskeskus järjesti Folklore Suomi Finlandin ja Folklandia-risteilyn kanssa 7.1.2011 Folkforum-seminaarin Turussa. Seminaarissa aiheina ja alustajina olivat:

Kulttuuripolitiikka

- Ulkoasiainministeriön kulttuuripäällikkö Outi Hakanen: Ulkoasiainhallinnon rooli osana kulttuurin eri toimialojen kansainvälistämistä

Höyrypäät ja mopopojat – kansanmusiikkia ja tanssia tallentamassa

- Musiikin maisteri Piia Kleemola-Välimäki: Muusikon arkistolähtöinen työskentely.

- MuT h.c. Anneli Asplund: Arkistojen arki, kentän muuttuminen, kansallisuuden rakentuminen ja SKS:n asema tässä kokonaisuudessa.

- Tanssitaiteen maisteri Petri Kauppinen: Tanssijan arkistolähtöinen työskentely.

- FT Petri Hoppu: Kerääjät ja heidän tapaansa tallentaa, miten kansantanssi rakentuu tallennusmateriaalin varaan.

 

Vuosi- ja syyskokouksen yhteydessä järjestettiin seminaari.

 

Helsingin musiikkimessujen yhteydessä järjestettiin seminaari 27.10.  YLEn TV-kanavat ja kansanmusiikki ja –tanssi. Seminaarissa oli alustajina Mirja Metsola, Tiina Laitinen, Tiina Siniketo sekä Sirkka Halonen.

 

6. Tapahtumat ja projektit

6.1. Folklandia-risteily 7.-8.1.2011

Edistämiskeskus oli mukana Folklandia-risteilyn suunnittelussa ja toteutuksessa yhtenä taustajärjestäjänä tuoden uutta alan yleisteemaa esille. Risteilyllä avattiin uusi Höyrypäät ja mopopojat -teemavuosi näyttävästi, se on myös risteilyn ohjelmallinen pääteema. Vuoden Wäinö tunnustus myönnettiin risteilyllä Anneli Asplundille.

 

6.2. Kansantanssin kehityshanke 2011-2014

Kansantanssin kehityshanke ei ensimmäisellä suunnitelmallaan ja avustushakemuksellaan saanut rahoitusta. Työryhmä jatkoi toimintaansa hankeen muokkaamiseksi ja uusien rahoituskanavien etsimiseksi. Työryhmään kuuluivat Matti Paloniemi, Jukka Heinämäki, Heidi Palmu, Hilkka Toivonen-Alastalo

 ja Päivi Ylönen-Viiri.

 

6.3. Kansainmusiikkitalo Helsinkiin

Kansan- ja maailmanmusiikilla ei ole koskaan ollut Helsingissä omaa klubitilaa. Kuulijakunta on kuitenkin laaja, minkä osoittavat esimerkiksi alan festivaalien runsaat kävijämäärät. Toisaalta muusikkopuolella osaamista löytyy runsaasti sekä ammattilaisten että harrastajien keskuudessa. Tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen esteenä ja hidasteena on kuitenkin alan konserttien hajoaminen ympäri kaupunkia. Vakiintuneen kansainmusiikkitilan puuttuminen tekee myös yksittäisen kansanmusiikkikonsertin tai -klubin järjestämisen ja markkinoinnin hyvin haastavaksi. Hankkeen ensisijainen tavoite on löytää elävän musiikin areena, mutta tarvetta kentällä olisi myös opetustiloille, toimistotiloille sekä monikäyttöiselle kokoontumispaikalle. Vuoden 2011 aikana hanke ei edennyt, sillä asian tarpeellisuutta mietitään.

 

6.4. Helsingin musiikkimessut

Edistämiskeskus oli mukana Helsingin musiikkimessuilla lokakuussa 2011 yhteisosastolla Suomen Kansanmusiikkiliiton ja Kulttuuriosuuskunta Uulun kanssa. Yhteisellä messuosastolla oli myyntitoimintaa ja tulevien tapahtumien, varsinkin Kansanmusiikin isomman illan, esittelyä. Messuille tuotettiin oheisohjelmaa Kamuklubille pääkaupunkiseudun tapahtumien kanssa yhteistyössä:  

Torstai 27.10. klo 15 Perinnearkku: Emilia Lajunen soolo, Suvi Oskala soolo sekä Taapeli, klo 17 Samuelin Poloneesi: Duo Emilia Lajunen ja Suvi Oskala

Perjantai 28.10. klo 15 Samuelin Poloneesi: Duo Emilia Lajunen ja Suvi Oskala, klo 17 Perinnearkku: Emilia Lajunen soolo, Suvi Oskala soolo sekä Taapeli

La 29.10. klo 13 ja 15 Kaamospelit: Duo Paju (Pauliina Pajala & Juulia Salonen

Su 30.10. klo 13 ja 15 JuuriJuhla: Maria Kalaniemi ja Eero Grundström

.

6.5. Kansanmusiikin isompi ilta Musiikkitalossa

Kansanmusiikkijärjestöt järjestivät yhteistyössä Yleisradion ja Sibelius-Akatemian kanssa Kansanmusiikin isommat illan Helsingin uuteen Musiikkitaloon 8.11. Tapahtuman keskiössä oli ison salin konsertti, joka lähetettiin YLE Radio 1:ssä suorana lähetyksenä ja suorana nettilähetyksenä yle.fi/klassisessa. Isomman illan pääkonsertissa Musiikkitalon isossa salissa klo 19 esiintyivät Sväng, Pole Pole, Kristiina Ilmonen, Heikki Lahti & co., Siba Folk Big Band. Juontajina olivat Petri Kauppinen ja Milla Korja.

Ennen konserttia järjestettiin Etkoilla klo 17 Kanteleen kyydissä –konsertti ja työpaja lapsille Black Boxissa ja klo 18 uusmaalaisten pelimannien aulasoitot. Aulasoitoissa esiintyjinä olivat Espoon pelimannit, Vantaan kansanpelimannit, Kesäpelimannit, Sakarat, Helsingin pelimannit ja Spelarit.

Konsertin jälkeen oli Jatkot, joka toteutettiin kansanmusiikkiklubina Musiikkitalon ravintolassa. Esiintyjinä olivat Äijä ja Hyperborea. Klubin tuotti Perinnearkku. Koko tapahtuman päätuottaja oli Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskus, tapahtumalle palkattiin tuottajaksi Tiina Halonen.

 

6.6. Suomalaisen musiikin päivä 8.12.

Suomalaisen musiikin päivää juhlistetiin kansanmusiikki- ja tanssiväen toimesta organisoimalla soittotempauksia teemalla ”lähimusiikkia lähikauppaan”. Kansanmusiikkia ja kansantanssia viedään iloisella tavalla liikelaitoksiin sekä käydään ilahduttamassa sairaalan ja vanhainkodin potilaita ja asukkeja. Sama teema sopii myös paikallisradioihin.

 

7. Teemat

Vuosien 2010-2011 teema oli Kalevalan hyvät, pahat ja rumat. Kalevala-teeman keskiössä on runolaulu, mutta sitä ja sen henkilögalleriaa avataan myös musiikin, tanssin ja muun taiteen keinoin tähän päivään. Kalevala-teema perustuu tarinoihin, ja niitä voidaan esittää monella tavalla. Teeman avulla haluttiin nähdä mitä on Kalevalan runojen takana.

Vuosien 2011-2012 teema Höyrypäät ja mopopojat liittyy kansanperinteen tallentajiin, heidän elämäntyöhönsä sekä perinteen siirtämiseen: A. O. Väisänen, Ala-Könni, Andersson, Heikel, Anni Collan ym.  Vuonna 2011 tuli Erkki Ala-Könnin syntymästä kuluneeksi 100 vuotta.

Höyrypäät ja mopopojat –teemaa tuotiin esille erityisen hyvin Folklandialla, Kaustinen Folk Music Festivalilla. Kansanmusiikki-instituutti julkaisi yhteistyössä Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskuksen kanssa Jokamiehen perinteenkeruuoppaan. Kirjan tekijöinä olivat Marko Aho ja Risto Blomster. Opasta jaetaan ilmaiseksi.

 

8. Tiedotustoiminta

Jäsenjärjestöjen lehdet ovat tärkeä alan tiedotuskanava. Niitä ovat Nuorisoseuralehti, Pelimanni, Kantele, Folkdansaren, Fiolen Min, Tanhuviesti (pääosin nettijulkaisuna) ja Hiidenkivi.

 

8.1. Kansanmusiikki- ja –tanssiportaali

Vuonna 2007 edistämiskeskus avasi uudenlaisen koko kansanmusiikki- ja kansantanssikentän yhdistävän portaalin. Alan tiedotustoimintaa tehtiin kansanmusiikki.fi-portaalissa. Sinne tuotettiin uutismateriaalia ja esiteltiin ajankohtaisia henkilöitä ja tapahtumia. Portaalissa ylläpidettiin myös Kansanmusiikin ja -tanssin koulutus- ja tapahtumakalenteria. Portaaliin myytiin mainosbanneritilaa.

Vuoden 2011 aikana aloitettiin portaalin uudistaminen versioon 2.0.

 

8.2. Kansanmusiikkia kaupungissa –esite

Pääkaupunkiseudulla julkaistiin erillistä painettua tapahtumakalenteria, joka kerää yhteen kansanmusiikki- ja kansantanssitarjonnan. Vuonna 2011 julkaistiin kevätkalenteri Folklandia-risteilyllä ja syyskalenteri syyskuun alkupuolella. Kalenteri rahoitettiin mukana olevien tahojen pienellä osallistumismaksulla, mainosmyynnillä sekä ESEKin avustuksella. Molemman kalenterin painosmäärä oli 6000 kappaletta. Syyskalenterin teko ulkoistettiin Perinnearkku ry:lle.

 

8.3. Kirjajulkaisut Suomen Kansan Oudot Tanssit, Aloittelevan tallentajan opas, On meillä nasta täti

Suomen Kansan Oudot Tanssit –kirjan ensimmäisen painos on melkein loppu. Petri Hoppu haluaa tehdä kirjaan korjauksia. Uusi painos otetaan kun korjaukset on tehty. Höyrypäät ja mopopojat –teemaan liittyen julkaistiin yhteistyössä Kansanmusiikki-instituutin kanssa. Ohjeita amatööreille tallentamisesta –opas. Sen toimittajina olivat Marko Aho ja Risto Blomster. Opas julkaistiin Folklandialla 2011.

Aikaisempaan Leikkovoima –teemaan liittyen valmistui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana On meillä nasta täti- laululeikkikirja, joka sisältää Helsingin leikkikenttien vanhoja laululeikkejä. Laululeikkien kokoajana on ollut Liisa Helenius. Kirjan toimitti Jussi Hynninen. Kirjan hieno kuvitus saatiin Helsingin kaupunginmuseosta.

 

9. Soitinpankki

Kordelinin rahaston apurahalla hankittiin edistämiskeskuksen soitinpankkiin ensimmäiset soittimet vuonna 2006, vuonna 2007 hankittiin soitinkoteloita ja vuonna 2008 luonnonäänihuiluja. Soitinpankissa on nyt djembejä, kymmenkielisiä kanteleita, jouhikoita ja luonnonäänihuiluja. Soitinpankin sijoituspaikka on Käpylän musiikkiopiston Kansanmusiikkilinja Karjalatalolla Helsingissä, jossa soittimet ovat myös käytössä. Soittimia voidaan antaa lainaksi lyhytaikaiseen kurssikäyttöön niitä tarvitseville. Soitinpankkia täydennetään tarpeen mukaan.

 

10. Musiikin muisti 2- Lauluja menneiltä ajoilta


Musiikin muisti sarjan toinen osa valmistui vuonna 2011. Jatko-osa esittelee suomalaisen kansanlaulun historiallisia tyylejä esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle. Uudet videot toteutettiin yhteistyössä Illume Oy:n, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston ja Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen kanssa. Ne julkistettiin Kansanmusiikki.fi –sivustolla 5.10.2011. Julkistamistilaisuus pidettiin Musiikkitalossa, kansanlaulusta luennoi tilaisuudessa Heikki Laitinen. Toteuttava työryhmä: ohjaus Mirja Metsola, apulaisohjaaja Kalle Sipilä, käsikirjoitus Heikki Laitinen, kuvaus Timo Peltonen, valaisu Toivo Peltonen, äänitys ja miksaus Anders Pohjola, leikkaus Timo Peltola, värimäärittely Pentti Kakkori, tuottaja Pertti Veijalainen.

 

11. Talous
Taloudesta tarkemmin erillisessä talousarviossa