Toimintakertomus 2012

 

Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskus

www.kansanmusiikki.fi, www.kansantanssi.fi, www.folkmusic.fi, www.folkdance.fi

Toimintakertomus 1.1.-31.12. 2012

Johdanto

Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskuksen (KEK) vuosi 2012 oli  tulevaisuuteen luotaava toimintakausi. Vuoden alussa luovuttiin vanhasta käytännöstä hankkia ostopalveluna työresurssit Suomen Kansanmusiikkiliitolta, KEK:lle valittiin oma toiminnanjohtaja, joka yhdessä hallituksen sekä jäsenistön kanssa tarttui ajankohtaisiin asioihin ja keskittyi edistämiskeskuksen tehtäväkuvan selkeyttämiseen. 

 

Valtion yleisavustus pysyi ennallaan vuodesta 2011, panostus omaan toiminnanjohtajaan näkyi menoissa kasvuna. Edistämiskeskuksen asemaa alan edunvalvojana sekä osana kansanmusiikin ja –tanssin koko kentän toimintaa pyrittiin vahvistamaan. Vuoden merkittävin ja näkyvin panostus tiedottamiseen ja portaalin Kansanmusiikki.fi kehittämiseen sävytti osaltaan henkilöstön toimivuutta. Portaali vietiin vapaan lähdekoodin Drupal-nimiselle alustalle ja  samalla portaalin toimivuutta ja käytettävyyttä tarkasteltiin ja parannettiin. Lisäksi sivuston ilme uudistettiin ajan henkeen sopivaksi. Uudistukseen saatiin valtiolta erityisavustus. Uusiutuneet sivut avautuivat 17.8.2012.

 

Alan kahden kattojärjestön, Folklore Suomi Finlandin sekä Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskuksen, yhdistymismahdollisuus oli vuoden keskeinen aihe ja prosessi jatketaan määrätietoisesti.

 

Kaiken kaikkiaan vuosi 2012 oli tavoitteellisen uudistumisen aikaa. Toimintakulttuuria pyrittiin kehittämään koko kansanmusiikin ja –tanssin, mukaan lukien kansanomaisten soitinrakennuksen kenttää palvelevaksi. Prosessia jatketaan tulevaisuudessa. Toiminnan kehittäminen  vaatii jatkossa lisää sekä käytössä olevaa työaikaa että rahoitusta.

 

1. Yleistä

Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskus syntyi vuonna 1976 Kansanmusiikin keskusliitto nimisenä jatkamaan pari vuotta aikaisemmin perustetun Kansanmusiikin neuvottelukunnan toimintaa. Nimi muutettiin Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskukseksi vuonna 2006.

 

Edistämiskeskuksen toiminnan tarkoituksena on kansanmusiikki-, kansantanssi- ja soitinrakennustoiminnan edistäminen, käsittäen sekä harrastus- että ammattilaistoiminnan. Määritelmä sisältää valtakulttuurin lisäksi niin perinteisten vähemmistöjen kuin uussuomalaistenkin musiikkiperinteet. Edistämiskeskuksen toimialueena on koko Suomi.

 

Sääntöjen mukaan tarkoituksen toteuttamiseksi edistämiskeskus

1) edustaa kohdassa kansanmusiikki-, kansantanssi- ja soitinrakennustoiminnan yhteisiä etuja suhteessa valtiovaltaan, muihin valtakunnallisiin keskusjärjestöihin ja julkisiin tiedotusvälineisiin sekä alan kansainvälisessä yhteistyössä;

2) edistää alan esittämis-, tallennus-, tutkimus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa sekä

3) toteuttaa sellaisia kohdassa 2. mainittuihin toimialoihin liittyviä projekteja, jotka edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä eri yhteisöjen kesken.

 

Vuonna 2012 toteutettiin kahta teemaa. Vuosien 2011-2012 teema oli Höyrypäät ja mopopojat ja vuosien 2012-2013 Kantele palaa!.
 
Vuonna 2012 valittiin Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskuksen toiminnanjohtajaksi Riitta-Liisa Joutsenlahti (12t/viikko). Aikaisemmin KEK oli hankkinut ostopalveluna toiminnanjohtajan työn Suomen Kansanmusiikkiliitolta. Uuden toiminnanjohtajan myötä vuonna 2012 käytiin hallituksessa  ja jäsenistön kanssa keskusteluja  edistämiskeskuksen tehtävistä ja tulevaisuudesta. Keskusteluun liittyi olennaisesti Folklore Suomi Finlandin ja KEK:n mahdollinen yhdistyminen.

 

2. Jäsenistö

Edistämiskeskuksella on 20 varsinaista jäsenyhteisöä.

                  Finlands Svenska Folkdansring

                  Svenska litteratursällskapet i Finland r.f./Finlands svenska folkmusikinstitut

                  Finlands Svenska Spelmansförbund

                  Föreningen Brage i Helsingfors

                  Kalevan Nuorten Liitto

                  Kansanmusiikki-instituutti

                  Kansantanssinuorten Liitto

                  Kanteleliitto

                  Karjalainen Nuorisoliitto

Maailman musiikin keskus - Global Music Centre

                  Pelimannikilta

                  Perinnearkku

Pro Kaustinen

                  Rahvaanmusiikin kerho

                  Suomalaisen Kansantanssin Ystävät

                  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

                  Suomen Etnomusikologinen Seura

                  Suomen Kansanmusiikkiliitto

                  Suomen Nuorisoseurat (ent. Suomen Nuorisoseurojen liitto)

                  Työväen Sivistysliitto

Vuonna 2012 uusina jäseninä liittyivät Pro Kaustinen ja Karjalainen Nuorisoliitto. Kansanmusiikkisäätiö on irtisanottu jäsenistöstä.

 

3. Hallinto ja toimihenkilöt

Tammikuussa 2012 edistämiskeskukselle valittiin uusi toiminnanjohtaja Riitta-Liisa Joutsenlahti. Hallitus kokoontui Helsingissä neljästi vuonna 2012: 11.4., 24.5., 20.9 sekä 24.11.. Edistämiskeskuksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 23.4.2012 Karjalatalossa Helsingissä. Kevätkokousseminaarin aiheina olivat Folklore Suomi Finlandin sekä Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskuksen yhdistymisaikeet. Kokoukseen osallistui edustajat yhdestätoista Edistämiskeskuksen jäsenyhteisöstä. Uusien sääntöjen mukainen syyskokous pidettiin 24.11. Sibelius-Akatemian Töölön toimipisteessä ja siihen osallistui edustajat yhdestätoista jäsenyhteisöstä.

 

Vuoden 2012 hallitus

Risto Kupari, puheenjohtaja

Heidi Palmu, Finlands svenska folkdansring

Matti Hakamäki, Kansanmusiikki-instituutti, Pro Kaustinen

Niklas Nyqvist        Finlands svenska spelmansförbund, SLS/Finlands svenska folkmusikinstitut

Paula Susitaival, Perinnearkku, Rahvaan musiikin kerho

Riitta Kangas, Suomen Kansantanssin Ystävät

Antti Koiranen, Suomen Kansanmusiikkiliitto,

Elina Seye, Maailman musiikin keskus

Piritta Laiho, Kalevan Nuorten Liitto, Suomen Nuorisoseurat

Asiantuntija jäsen Riitta Huttunen, Kanteleliiton toiminnanjohtaja

 

Syyskokouksessa valittiin seuraava hallitus vuodelle 2013:

Risto Kupari, puheenjohtaja

Heidi Palmu, Finlands svenska folkdansring

Matti Hakamäki, Kansanmusiikki-instituutti, Pro Kaustinen

Niklas Nyqvist        Finlands svenska spelmansförbund, SLS/Finlands svenska folkmusikinstitut

Paula Susitaival, Perinnearkku, Rahvaan musiikin kerho

Hilkka Toivonen-Alastalo, Karjalainen Nuorisoliitto,

Antti Koiranen, Suomen Kansanmusiikkiliitto,

Hannu Nipuli, Suomen Nuorisoseurat,

Lari Aaltonen, Maailman musiikin keskus

 

Edistämiskeskuksen sääntöuudistus käynnistettiin vuonna 2011 vuosikokouksessa ja uudet säännöt tulivat voimaan elokuussa 2012.

Varapuheenjohtajana toimi Heidi Palmu. Työvaliokuntaa ei nimetty vuonna 2012. Hallituksen sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Päivi Ylönen-Viiri 1.1.-31.1.2012 ja uusi toiminnanjohtaja Riitta-Liisa Joutsenlahti 1.2.-31.12.2012.

Kansanmusiikki- ja kansantanssiportaalin ylläpitäjänä ja uudistuksen osa-aikaisena projektityöntekijänä toimi Pauliina Pajala 1.1.-31.7.2012. Pajalan työpanos tammikuussa hankittiin ostopalveluna Suomen Kansanmusiikkiliitolta ja 1.2. alkaen hän toimi suorassa työsuhteessa Kansanmusiikin ja –tanssin Edistämiskeskuksessa.

 

Toimistotilat on yhteistoimistossa Suomen Kansanmusiikkiliiton ja Kanteleliiton kanssa. Osoite Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki.

Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskus on jäsenenä Suomen Musiikkineuvostossa.

 

4. Toimikuntien työskentely

Toimintavuoden 2012 aikana Edistämiskeskuksen alaisuudessa ovat olleet nimettyinä seuraavat toimikunnat:

* Portaalitoimikuntaan kuuluivat Juhani Näreharju, Kari Kääriäinen, Päivi Ylönen-Viiri, Pauliina Pajala, Hannu Tolvanen, Jaana-Maria Jukkara ja Sirpa Lahti. Riitta-Liisa Joutsenlahti osallistui toimikunnan kokouksiin 1.2. alkaen.

* Kanteleteeman 2012-2013 työryhmään kuuluivat: Anne-Mari Kivimäki, Antti Savilampi, Reetta-Kaisa Iles, Juulia Salonen, Päivi Järvinen, Matleena Huovinen, Pekka Huttu-Hiltunen, Pekka Lovikka, Riitta Huttunen, Risto Blomster, Sirkka Halonen ja Vilma Timonen. Sihteerinä Päivi Ylönen-Viiri.

* Rajatapausteeman 2013-2014 työryhmään kuuluivat Risto Blomster, Reetta-Kaisa Iles, Risto Kupari, Elina Seye, Päivi Ylönen-Viiri sekä Riitta-Liisa Joutsenlahti

*Folklore Suomi Finlandin ja Kansanmusiikin ja –tanssin Edistämiskeskuksen yhdistymistä suunnittelevaan työryhmään kuuluvat Risto Kupari ja Riitta-Liisa Joutsenlahti KEK:n edustajina ja Esa Vilhonen ja Teija Nikkari  Folklore Suomi Finlandista.

 

5. Koulutus - ja seminaaritoiminta

Edistämiskeskus järjesti Folklore Suomi Finlandin, Pispalan Sottiisin ja Kansalaisfoorumin kanssa 13.1.2012 Folkforum-seminaarin Turussa. Folkfoorumiin osallistui yhteensä 54 osallistujaa.

Seminaarissa aiheina olivat Kantele ja Kansanmusiikin koulutuksen tulevaisuus. Alustajina toimivat:
- Matleena Huovinen, Kanteleliiton toiminnanjohtaja: Kanteleen teemavuosi alkaa, mitä kanteleelle kuuluu?

- Kari Dahlblom: Keski-Suomen kantele ja Suomen kantelemuseo (myös soittoa)

- Timo Väänänen: Kanteleen kielin –projekti, jossa tutkitaan missä kaikkialla kannelta juuri nyt soitetaan ja millainen se on sekä  Museokanteleiden tutkimus / elvytys Kantele eläväksi -hanke (soittoa ja puhetta)

- Koulutukseen liittyvään paneelikeskusteluun osallistuivat Vilma Timonen (Sibelius-Akatemia), Sanna Kurki-Suonio (Pohjois-Karjalan Amk), Antti Paalanen, Riitta Kossi (Keski-Pohjanmaan Amk), Niina Susan Vahtola (Oulun seudun amk), Petri Hoppu (Tampereen yliopisto) sekä Piia Semeri (Lapin Urheiluopiston tanssialan perustutkinto).

 

Kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin seminaari, jossa käsiteltiin kahden kattojärjestön, Folklore Suomi Finlandin ja Kansanmusiikin- ja tanssin edistämiskeskuksen, yhdistymistä. Alustajana keskustelussa toimi Juhani Näreharju.

 

 

6. Tapahtumat ja projektit

 

6.1. Folklandia-risteily 13.-14.1.2012

Edistämiskeskus oli mukana Folklandia-risteilyn suunnittelussa ja toteutuksessa yhtenä taustajärjestäjänä tuoden uutta alan yleisteemaa esille. Risteilyllä avattiin uusi Kantele -teemavuosi näyttävästi, se on myös risteilyn ohjelmallinen pääteema. Vuoden Wäinö tunnustus myönnettiin risteilyllä Ann-Mari Häggmannille.

 

6.2. Kansantanssin kehityshanke 2011-2014

Kansantanssin kehityshanke ei ensimmäisellä suunnitelmallaan ja avustushakemuksellaan saanut rahoitusta. Vuonna 2012 Kansantanssin kehityshanke jäädytettiin ja todettiin että sitä pitää valmistella huolellisesti keskustellen tanssin järjestöjen ja koulutuksien kanssa.

 

6.3. ”Kansainmusiikkitalo” Helsinkiin

Aikaisemmin on toimintasuunnitelmassa ollut tavoitteena saada Helsinkiin ”Kansainmusiikkitalo”, joka toimisi ennen kaikkea alan klubi- ja konserttitilana, tarvetta kentällä olisi myös opetustiloille, toimistotiloille sekä monikäyttöiselle kokoontumispaikalle. Vuoden 2011 aikana hanke ei edennyt ja vuonna 2012 päätettiin että hanketta ei edistetä vuonna 2012.  Hankeen edistäminen vaatisi työaikaa ja rahallisia resursseja

 

6.4. Helsingin musiikkimessut

Edistämiskeskus oli mukana Helsingin musiikkimessuilla lokakuussa 2012 yhteisosastolla Suomen Kansanmusiikkiliiton, Perinnearkun, JuuriJuhlan sekä Käpylän kansanmusiikkiopiston kanssa. Yhteisellä messuosastolla oli SKAL:lla ja Perinnearkulla myyntitoimintaa ja tulevien tapahtumien, varsinkin Kansanmusiikin isomman illan ja Musiikkiopiston koulutuksen esittelyä. Oheisohjelma tuotettiin messujen Metrolavalle:

pe klo 16 Folk Big Band (tuottajana KEK)
la klo 13 JuuriJuhla: Maria Kalaniemi ja Timo Alakotila (tuottajana JuuriJuhla)

su klo 17 Antti Paalanen (tuottajana KEK)

 

6.5. Kansanmusiikin isompi ilta Musiikkitalossa

Sibelius-Akatemia järjesti yhdessä Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskuksen, Suomen Kansanmusiikkiliiton, Kanteleliiton, Perinnearkun, Finland svenska folkdansringin ja Finland svenska spelmanförbundetin kanssa Kansanmusiikin isomman illan Helsingin Musiikkitaloon 24.11. Tapahtuman keskiössä oli ison salin konsertti, jonka YLE taltio ja illan aikana lähetettiin YLE Radio 1:ssä suorana. 2012 tapahtuman taiteelliseksi johtajaksi oli valittu MuM kantelisti Vilma Timonen. Konserttisalin projisointi valmisteltiin Taideyliopiston pilottihankkeen turvin ja apurahoin.

 

Päivään liittyi Näppäripedagogiikkatyöpajoja, SibA:n klassisen kantelekoulutuksen 30 v juhlakonsertti, Näppärien Aulakonsertti sekä pääkonsertin lisäksi  pelimannien aulasoitot, kansantanssiryhmien tanssit ja jatkoklubit.

 

Isomman illan pääkonsertissa Musiikkitalon isossa salissa klo 19 esiintyivät Frigg, Antti Paalanen, Johanna Juhola Reaktori, Saaga Ensemble sekä Näppärit. Illan muita esiintyjiä olivat Maija Kauhanen soolo, Arnold Chiwalala & co, Kiharakolmio, Tranotra. Aulasoitoissa kuultiin sekä musiikkia, että nähtiin uusmaalaisia kansantanssiryhmiä:  Hallavalia, Kesäpelimannit, Folkdanslaget i Föreningen Brage, Kärri, Sibbo Spelmanslag ja Trind.

Koko tapahtuman päätuottaja oli Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskus, pääjärjestäjänä oli Sibelius-Akatemia tapahtumalle palkattiin tuottajaksi Tiina Halonen ja tiedotuspalvelut ostettiin Pointtia Oy:stä.

Konsertit olivat loppuunmyytyjä. Tapahtuma huomioitiin isoimmissa valtakunnallisissa medioissa. Tapahtuma tuotti voittoa, joka on sovittu pääjärjestäjän Sibelius-Akatemian kanssa käytettäväksi seuraavan Kansanmusiikin Isomman Illan tuotantoon.

 

6.6. Suomalaisen musiikin päivä 8.12.

Edistämiskeskus tiedotti kenttää Suomalaisen musiikin päivästä ja kehotti osallistumaan mahdollisimman monipuolisesti. Omaa suunniteltua ohjelmaa ei pystytty toteuttamaan taloudellisista syistä.

 

7. Teemat

Vuosien 2011-2012 teema Höyrypäät ja mopopojat liittyy kansanperinteen tallentajiin, heidän elämäntyöhönsä sekä perinteen siirtämiseen: Höyrypäät ja mopopojat –teemaa tuotiin edelleen esille Folklandialla. Kansanmusiikki-instituutin yhteistyössä Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskuksen kanssa julkaisemaa Jokamiehen perinteenkeruuoppaasta jaetaan ilmaiseksi. Kirjan tekijöinä olivat Marko Aho ja Risto Blomster.

 

Vuoden 2012-2013 teema Kantele palaa tuli monipuolisesti esille sekä taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Vuoden 2012 kanteleeseen liittyvät merkittävimmät toiminnat olivat Kari Dahlblomin Keski-Suomen kantele –kirja, Nurmeksen museon, Rauno Niemisen ja Timo Väänäsen Kantele eläväksi –hanke sekä Kanteleen kielin –projekti, jonka työryhmässä ovat Timo Väänänen, Kari Dahlblom, Leena Häkkinen sekä Matti Kontio. Lisäksi työryhmä, johon kuuluvat Arja Kastinen, Anna-Liisa Tenhunen sekä Rauno Nieminen, tekee tutkimusta karjalaisista kanteleensoittajista ja heidän musiikistaan. Kirjan julkaisu tulee tapahtumaan vuonna 2013. Lisäksi kantele nostettiin teemana monella tavalla esille alan lehdissä, koulutuksessa ja tapahtumissa. Kansanmusiikin ilta YLE Radio 1:ssä aloitettiin heti vuoden alussa ohjelmasarjan Kanteleen kielin -projektin kanssa.

Kantelekursseja tarjottiin eri puolilla Suomea vuoden aikana. Kanteletta opeteltiin soittamaan esimerkiksi Ilomantsin ja Lahden kanteleleireillä kesäkuun alussa, Sommelon kansainvälisellä kanteleleirillä kesä-heinäkuun vaihteessa, Hirvilahden musiikkileirillä heinäkuussa, Vieremän kanteleleirillä heinäkuussa sekä joulun välipäivinä Oriveden kansanmusiikkikursseilla. Ainakin Ilomantsin ja Sommelon kursseille järjestettiin opetusta myös vasta-alkajille. Jatkuvaa kanteleenopetusta annettiin kaiken ikäisille ainakin Käpylän musiikkiopiston kansanmusiikkiosastolla Helsingissä.

Fantasiakantele-rakennuskilpailu julkistettiin vuoden 2012 alussa Suomen Kansanmusiikkiliiton ja Kansanmusiikki-instituutin kanssa. Kilpailussa haettiin soivaa soitinta, mutta muotoilultaan tavanomaisesta poikkeavaa uutta ilmettä kanteleeseen. Kilpailun voitti Juhana Nyrhinen ”Brutal truth” skateboard-kanteleellaan.

 

8. Tiedotustoiminta

Alan tärkein tiedotuskanava on KEK:n ylläpitämä portaali, lisäksi muita merkittäviä alan tiedostuskanavia ovat jäsenjärjestöjen lehdet: Nuorisoseuralehti, Pelimanni, Kantele ja Kantele.net, Folkdansaren, Fiolen Min, Nuorisoseurojen Tanssitiedote ja Tanhuviesti. KEK:ssä on panostettu myös näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa.

KEK:n toiminnanjohtaja toimii portaalin Kansanmusiikki.fi päätoimittajana ja ylläpitäjänä, toiminnanjohtaja pyydettiin 2012 vuonna Pelimanni-lehden toimituskuntaan.

8.1. Kansanmusiikki- ja –tanssiportaali

Vuonna 2007 avattu kansanmusiikki- ja kansantanssikentän yhdistävä portaali koki huomattavan uudistuksen vuonna 2012. OPM:n erityisavustuksen (20 000 €) turvin sivuston toiminnallisuutta parannettiin vastaamaan paremmin nykypäivän tietotekniikan ja ihmisten välisen kommunikaation ja mediakommunikaation maailmaa ja vaatimuksia. Sivusto sai samalla ajantasaistetun ilmeen. Hankkeessa järjestettiin tarjouskilpailu ja kolme yritystä lähetti tarjouksen määräaikaan mennessä. Näistä päädyttiin Aucor oy:n, joka tarjosi mahdollisuuden siirtää sivusto käytön ja tulevan kehittämistoiminnan kannalta edulliseen ja monipuoliseen avoimen lähdekoodin Drupal-pohjalle. Toinen tarjouskilpailuun osallistunut Drupalia käyttävä, Nettimaakari, vetäytyi kilpailusta loppuvaiheessa. Uudistunut sivusto julkistettiin 15.8.2012 Etno-Espalla järjestetyn konsertin yhteydessä.

Merkittävimmillä muutoksilla saatiin sivusto ulkonäöltään ja toimivuudeltaan dynaamisemmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi, sivusto palvelee paremmin vaihtuvan ajankohtaisen aineiston tiedon kenttänä. Sosiaalisen median linkittämistä parannettiin myös.

Sivuston ylläpitäminen kolmikielisenä vaatii edelleen isompaa panostusta sekä työtunneissa että rahoituksen suhteen. Lisäksi on tärkeä, että sivuston kehittämistä jatketaan edelleen.

 

8.2. Kansanmusiikkia kaupungissa –esite

Pääkaupunkiseudulla julkaistiin erillistä painettua tapahtumakalenteria, joka kerää yhteen kansanmusiikki- ja kansantanssitarjonnan. Vuonna 2012 julkaistiin kevätkalenteri Folklandia-risteilyllä ja syyskalenteri laajennettiin Pirkanmaata palvelevaksi ja julkaistiin elokuussa. Kalenteri rahoitettiin mukana olevien tahojen pienellä osallistumismaksulla, mainosmyynnillä sekä kevään kalenteriin saatiin avustus ESEK:ltä. Molemman kalenterin painosmäärä oli 6000 kappaletta.

 

8.3. Kirjajulkaisut Suomen Kansan Oudot Tanssit ja Kansanmusiikkipedagogiikka-kirja

Petri Hopun toimittama Suomen Kansan Oudot Tanssit –kirjan ensimmäisen painos on loppu ja tekijän kanssa on sovittu vuonna 2012 toisen painoksen julkaisemisesta nettijulkaisuna. Julkaisu toteutetaan 2013. Kansanmusiikkipedagogiikka kirjaan on haettu rahoitusta ja se on tarkoitus julkaista yhteistyössä Kansanmusiikki-instituutin ja Sibelius-Akatemian kanssa. Julkaisu toteutetaan 2013-14.

 9. Soitinpankki

Edistämiskeskus ylläpitää soitinpankkia, jota käytännössä ylläpidetään Käpylän musiikkiopiston Kansanmusiikkilinja Karjalatalolla Helsingissä. Soitinpankissa on soitinkoteloita, luonnonäänihuiluja, djembejä, kymmenkielisiä kanteleita ja jouhikoita. Vuonna 2012 ei soitinpankkia täydennetty.

10. Musiikin muisti 2 - Lauluja menneiltä ajoilta


Musiikin muisti sarjan toinen osa valmistui vuonna 2011, mutta vasta joulukuussa vuonna 2012 Musiikin muistin osa 2 oli nähtävillä Yle Teema-kanavalla televisiossa. 2012 käynnistettiin myös hankkeen kolmannen osan suunnittelu, Musiikin muisti 3 tulee sisältämään Suomessa asuvien vähemmistökulttuurien musiikkia.  Hanke toteutetaan yhteistyössä Illume Oy:n, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston ja Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen sekä SLS/Finland svenska folkmusikinstitutin kanssa. Toteuttava työryhmä: ohjaus Mirja Metsola, apulaisohjaaja Kalle Sipilä, käsikirjoitus Heikki Laitinen, kuvaus Timo Peltonen, valaisu Toivo Peltonen, äänitys ja miksaus Anders Pohjola, leikkaus Timo Peltola, värimäärittely Pentti Kakkori, tuottaja Pertti Veijalainen.

11. Talous
Taloudesta tarkemmin erillisessä tilinpäätöksessä.