Kansanmusiikkilliiton putiikki

Kansallinen elävän perinnön luettelo

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 23.11.2017. Ensimmäisellä hakukierroksella saatiin lähes sata hakemusta kymmeniltä eri toimijatahoilta. Kansallinen luettelo täydentyy määräajoin ja seuraavan kerran luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. 

Musiikkin ja tanssiin liittyen mukana ovat Purpuritanssi Kokkolanseudulla, Kaustislainen viulunsoittotyyli, Lavatanssit, Menuetti Suomen ruotsinkielisillä alueilla ja Jepuan menuetti, Posetiivin soittaminen, Suomalainen tango ja Suomen romanien lauluperinne.

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa ovat laajasti edustettuina aineettoman kulttuuriperinnön alat ja kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta. Kansallisessa luettelossa on mukana useita juhlaperinteitä, mm. kynttilöiden vieminen hautausmaalle jouluaattona, joulurauhan julistus Turussa, maistereiden promovoiminen ja pääsiäiskokkojen polttaminen. Toisen suuren ryhmän muodostavat erilaiset käsityöperinteet, kuten lasinpuhallus, korsnäsinpaita, ja kansallispuvun valmistaminen. Lisäksi luettelossa on luontoon liittyviä kohteita, mm. sienestys, limisaumaisten puuveneiden veisto ja niillä purjehtiminen sekä Tornionjokilaakson koskikalastuskulttuuri, sekä esittäviä taiteita, kuten kaustislainen viulunsoitto, tango, romanien lauluperinne, menuetti ja lavatanssit. Myös ruokaperinteitä, pelejä ja suullisia perinteitä löytyy luettelosta. 

Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille. Samalla se on askeleen lähempänä kansainvälisen tason tunnustusta. Aineettoman kulttuuriperinnön merkitys ihmisille sekä tämän perinnön eläminen ja muuntuminen arjessa ja juhlassa ovat olleet tärkeitä piirteitä, kun kohteita on nimetty kansalliselle listalle. Mukana on ilmiöitä, jotka ovat laajasti tunnettuja ja osana suuren ihmisjoukon elämää. Osa ilmiöistä elää suppeamman yhteisön kannattelemana. 

Taustalla on Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta, jonka Suomi ratifioi vuonna 2013. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. 
Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksiin. Ehdotuksia ovat arvioineet myös eri alojen toimijat. Kansallisesta luettelosta on mahdollista myöhemmin hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin. Suomen esityksistä päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kansallisia ehdotuksia on mahdollista hakea Unescoon enimmillään yksi kohde vuosittain, lisäksi on mahdollista hakea monikansallisia kohteita tai kohteita hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriin.

Seuraavan kerran kansalliseen luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019. Kansallisen luettelon taustalla on Elävän perinnön wikiluettelo, johon on jatkuva haku. Wikiluettelossa on mukana jo 130 artikkelia yli 170 toimijataholta viidellä eri kielellä.  

Museoviraston esitys perusteluineen Elävän perinnön kansalliseen luettelon kohteista löytyy tästä linkistä.   

Tässä linkki Ylen uutisointiin aiheesta.

Lisätietoja

Leena Marsio, Museovirasto, leena.marsio@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6017

 
Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriö, mirva.mattila@minedu.fi, puh.

0295 33 0269

#eläväperintö